Day of death

PhotoGrid_1443388289288

Sunnuntaina päivän teema oli kuolema. Day of death, kuten kaverini päivää kutsui, ei ollut mikään suunnitelma, mutta puolivahingossa iltapäivästä kehkeytyi astetta jännittävämpi.

PhotoGrid_1443388223442

Père-Lachaisen hautausmaa on Pariisin suurin hautausmaa ja valtavan kokoinen puistoalue. En tiedä, voiko Père-Lachaisea oikeastaan liittää osaksi Day of deathia, sillä siellä käyskennellessä ei tunne olevansa hautausmaalla. Siitäkään huolimatta, että alueella on vaivaiset 70 000 hautaa. Suuri osa haudoista on perhehautoja, joihin kuuluu pikkuruinen kivimökkerö, jonka alle perheenjäsenet on ilmeisesti haudattu. Pieneen mökkiin ja sen ulkopuolelle viedään kukat ja kynttilät. Alue on joka tapauksessa älyttömän kaunis, ja siellä voisi mieluusti hengailla koko päivän ja vaikka pitää pienen piknikin, mutta siihen ei välttämättä kehtaa ryhtyä.

PhotoGrid_1443388351617

Père-Lachaiselle on haudattu myös muutamia merkkihenkilöitä. Jaksoimme etsiä Jim Morrisonin ja Oscar Wilden, jonka hauta oli yllättävän moderni. Se on uudistettu melko vasta ilmeisesti sen vuoksi, että jotkut valopäät olivat raapustaneet haudan täyteen ”Maija oli täällä”-tyyppisiä terveisiä. En käsitä, mistä kumpuaa tämä ihmisten tarve tuhria kaikkialle ja kaikkea. Ja ihmisen hauta on nyt sentään aika pyhä asia.

Etsimättä jäivät Edith Piaf, Chopin, Molière ja Marcel Proust, joten todennäköisesti palaan vielä rikospaikalle.

PhotoGrid_1443388393231

Day of deathin teemaa kunnioittaen siirryimme sunnuntaina hautausmaalta katakombeille, joka oli todella karmiva kokemus, hurjempi, kuin odotin. Turisteille on katakombeista avoinna vain pieni murto-osa, mutta turistikin pääsee näkemään tärkeimmän, eli hautaluolat. Luoliin on aikoinaan siirretty tuhansittain ja tuhansittain luita maanpäällisistä haudoista. En ole kovin herkkänahkainen tyyppi, mutta hautaluolista teki mieli päästä ulos kohtalaisen nopeasti.

PhotoGrid_1443388439594

PhotoGrid_1443388503935

Jollakin on ollut hauskaa luita asetellessa. Kalloista oli muodostettu kaikenlaisia kivoja asetelmia, joista ristit ja sydämet olivat vähiten mielikuvituksellisia.

Hautaosio oli jopa vähän liian karmiva, mutta nautin katakombien jäännöksittömillä käytävillä käyskentelystä. Käytäviä on Pariisin alla yhteensä noin 300 kilometriä, mikä on hullu ajatus. Katakombeissa tapahtuu myös edelleen kaikenlaista laitonta. Melko vasta, pari vuotta sitten, maan alta löytyi elokuvateatteri. Kuulemma käytäviin pääsee myös Pariisin viemäri- ja metroverkoston kautta. Oispa siistiä päästä sinne hiippailemaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s